Landsorganisasjonen i Norge

LO - du bealde

LO lea Norggas stuorámus ja váikkuheaddjimus bálkabargiorganisašuvdna. Sullii 900 000 miellahtu leat organiserejuvvon fágasearvái mii gullá LO:ii. Daid LO-organiserjuvvomiin leat lagabui 50 proseantta nissonat. Muhtin lihtuin leat nissonat gitta 3/4 miellahtuin.

Publisert 10.03.14, endret26.04.14

MÁŊGA BUORI ÁKKA ŠADDAT LO-MIELLAHTTUN:
Láhka addá dutnje muhtin vuoigatvuođaid bálkabargin. Muhto jus leat organiserejuvvon de oaččut olu vuoigatvuođaid lassin daidda maid láhka dutnje addá, ja oaččut dávjá eanet bálkká. Organiserejuvvomin leat ovttas máŋga eará bálkabargiiguin, ja leat mielde fuolaheamen ahte sis geat leat barggus, leat buorit vuoigatvuođat ja albma bargodilálašvuođat.

Tariffa- ja váldošiehtadus addá:
• Siehtadusnannejuvvon bálkká ja badjeláiggi

• Lasáhusa unohis bargoáiggi ovddas

• Šiehtadusnannejuvvon bargoáiggi

• Šiehtadusnannejuvvon penšuvnna (AFP)

• Čálgovirgelobi vuoigatvuođa

• Skuvlemii virgelobi vuoigatvuođa

• Guhkit luomu ja eanet luopmoruđa vuoigatvuođa
• Doarjaga bargoheaitagis ja lockoutas

• Nuvttá ráđi ja oaivadeami luohttámuš olbmuin

• Nuvttá riekteveahki bargosoahpameahttunvuođain

• Vejolašvuođa váikkuhit bargodilálašvuođas

• Váikkuhit bálka- ja bargoeavttuid

• Nuvttá fágalastta

• Vejolašvuođa ohcat LO oahppostipeandda

• LOoiddu ovdamuniid (www.lofavor.no )

• Viessodávviriid ja gándimiid dáhkádusa

• Lámisvuođas dahje jápmimis dáhkádusa

• Bargoáiggi lihkohisvuođaid dáhkádusa

• Nuvttá kurssa luohttámušbargguin

• Vuoládusa mátkkiin, barttain ja luopmobáikkiin

• Ja vel eanemus: LO doarjaga duogábealde!

OAHPAHUS
Bargoaddi lea geatnegas addit dutnje nu buori oahpahusa ahte váttisvuođaid haga sáhtát čađahit barggu masa leat nammaduvvon, ja dus galgá leat bálká oahpahusáiggis. Oahpahus galgá earret eará siskkildit:

• Mo bargu galgá čađahuvvot.

• Makkár njuolggadusat gustojit dearvvasvuhtii, birrasii ja sihkarvuhtii.

• Makkár njuolggadusat ja lágat gustojit bargosajis. Jus barggus lea bággu atnit suodjalanbiergasiid, de galgá bargoaddi sihke háhkat ja máksit dutnje daid biergasiid. Deháleamos njuolggadusat

 
«LOBIHIS BARGU!»
Muhtin eahpeduođalaš bargoaddit bivdet bargiideaset bargat lobiheamit, namalassii jalmmá mávssekeahttá vearu. Ale fillehala geasuheaddji lohpádusain moatti kruvnnu ovddas. Jus lobiheamit barggat, de it bargga alccet makkárge vuoigatvuođaid buohcanvuođas dahje bargguhisvuođas.

Lobihis barggu ovddas fertet máksit divrasit jus vearroeiseválddit fuomášit ahte dutnje lea mákson bálká almmá vearu mávssekeahttá.

LEAGO MUS ALLA BÁLKÁI VUOIGATVUOHTA?
Norggas mis ii leat uhcimusbálká. Vuolggasajis lea du iežat ja b argoaddi duohken soahpat du bálkkás. Muhto jus leat LO-miellahttu de sáhtát gáibidit tariffašiehtadusa, mii dutnje sihkarastá govttolaš bálkká. Tariffašiehtadus lea šiehtadus gaskal bálkabargiorganisašuvnna ja bargoaddi bálkadási ja eará dilálašvuođaid hárrái. Fágasearvvi miellahttovuođa haga eai leat makkárge njuolggadusat mat muddejit du bálkadási.

Bálká lea eanet go dábálaš diibmobálká. Várut ahte oaččut máksot badjeláiggi, idjabarggu ja vahkkoloahppabarggu ovddas. Jus leat LOorganiserejuvvon, ja barggat fitnodagas mas lea tariffašiehtadus, de lea dus dákkár lasáhusaide vuoigatvuohta.

BÁLKALIHPPU
Lea dehálaš ahte muittát oažžut bálkalihpu mii čájeha man olu leat diinen, go bálkalihppu duođašta ahte leat bargan. Bargoaddi geatnegasvuohta lea addit dutnje

bálkalihpu. Bálkalihppu galgá vel muitalit maid mávssát vearrun ja visot eará mii gesso.

LO Geassejoavku lea deaivvidan eahpeduođalaš bargoaddiiguin geat leat geassán sin bargiin vearu, almmá mávssekeahttá daid šat vearroeiseválddiide. Dalle dát dutnje čuohcá. Vurke danne bálkalihpuid, nu ahte sáhtát duođaštit ahte du bálkkás lea gesson vearru. Jus bargoaddis it leat ožžon bálkalihpu, de dieđit dan ruvnnasundekantuvrii seammás maŋŋil go leat heaitán, dát soaitá du gádjut váttisvuođain.

BÁLKKÁS GEASUS
Bar goaddis ii leat lohpi geassit maidege bálkkás dahje luopmoruđain jus eahppi leat šiehtadan dan hárrái. Jus bargoaddi muhtin sivas oaivvilda ahte leat sivalaš dakkár dilálašvuhtii mii vuoigadahttá doallat du bálkká muhtin áiggi, de ferte sus vuos leat duopm u su gáibádussii, dahje šiehtadan duinna.

BASSEBEAIVVIT JA ALMMOLAŠ ALLABASIT
Galggat dalle ge birget go leat bassebeaivvit ja almmolaš allabasit, eaige rehkegat noga vaikke láhka dutnje addá friijja. Jus fitnodagas lea tariffašiehtadus, de leat sihkaraston bálkká visot "rukses" friijabeivviid ovddas. Tariffašiehtadusa haga lea dus bálkái gáibádus dušše miessemánu 1. ja 17.b.

BADJELÁIGEBARGU
Badjeláigemáksu lea dat lasáhus mii dus galgá leat, go barggat guhkit go šiehtaduvvon bargoáiggi. Bargobirasláhk a sihkarastá ahte badjeáigebarggu lasáhus galgá leat uhcimusat 40 proseantta dábálaš diibmobálkkás. Muhto jus leat LO-organiserejuvvon ja lea tariffašiehtadus, de leat badjeláiggelasáhusat dábálaččat veaháš eanet. Dábálaš lea ahte badjeláigelasáhus lea 50–
100 proseantta eanet go dábálaš diibmobálká.

JUS BUOHCCÁT
Jus leat bargan uhcimusat guokte vahku seamma bargoaddis, de lea dus buohcanvuođaruhtii vuoigatvuohta vuosttas buohcanvihpanbeaivvi rájes. Bargogaskavuođa vuosttas guovtti mánus ferte dus leat buohcandieđáhus doaktáris vai dus lea buohcanruhtii vuoigatvuohta. Jus leat seamma sajis bargan badjel guokte mánu, de lea doarvái iežasdieđáhusain jus it leat buozas go golbma kaleandarbeaivvi maŋŋálaga. Dát gusto njealje geardde buohcamii 12 mánu áigge. Bargoaddi galgá máksit du bálkká vuosttas 16 beaivvi go leat buohcci, das maŋŋillea dus Álbmooajus vuoigatvuohta buohcanruhtii. Jus du bargosadji lea šiehtadan fátmmasteaddji bargoeallimii (IA) gustojit eará iešdieđihannjuolggadusat.

BÁLKÁ REASTALUVVAMIS
Du s lea bálká gáibádus vaikke bargoaddi reastaluvvá, dahje fertii bissehit doaimma menddo stuorra vealggi geažil. Stáhtalaš foanda (bálkadáhkádusfoanda) sihkarastá ahte bálkabargit eai masse ruđa vaikke fitnodat reastaluvvá. Bargogozáhus sáhttá dutnje eanet muitalit dan birra. Jus šattat diekkár dillái, de váldde oktavuođa Bargogozáhusain gos ásat nu jođánit go vejolaš, nu ahte du gáibádus ii boarásmuva.

NABA LUOMUIN, BEAIVVÁŽIIN JA GESIIN?
Dábálaš bargoáigi lea 40 bargodiimmu vahkui iige badjel 9 diimmu beaivái, earret borranbottuid. Jus barggat eanet go dán, de lea dus badjeláigemáksui gáibádus. Hui moatti fitnodagas lea badjel 8 diibmosaš bargobeaivi. Jus leat LO-miellahttu, ja lea tariffašiehtadus, de lea dus badjeláigemáksui gáibádus, jus barggat badjel 37,5 diimmu vahkui.

BOTTUT
Dus lea vuoigatvuohta uhcimusat ovtta vuoi ŋŋastanboddui jus barggat badjel 5 1/2 diimmu beaivái. Jus dus lea 8 diibmosaš bargobeaivi, de galgá dus leat uhcimusat diibmobeallesaš boddu beaivvi áigge. Jus it sáhte bargosaji guođđit borranbottus, de galgá borranboddu lohkkot bargoáiggi oassin. Dát mearkkaša ahte dutnje galgá máksot bottu ovddas. Bottu šiehtadus galgá leat čálalaččat.

JOAVDU
Dus galgá leat uhcimusat 11 diibmosaš bargguhis áigodat gaskal guokte bargoáigodaga (12 diimmu jus leat vuollel 18 jahkásaš). Vahku áigge galgá dus leat uhcimusat 35 diibmosaš maŋŋálas joavdu, nu ahte álo šaddá okta olles jándor. Dát joavdu galgá jus vejolaš biddjot sotnabeaivái dahje bassebeivviide.

LUOPMU
Sus gii lea vuollel 18 jahkásaš ja vázzá skuvlla, galgá leat uhcimusat 4 vahku joavdu jagis, mas uhcimusat 2 vahku leat geasseluomus. Bargoaddis lea lohpi mearridit luopmoáigemuttu. Muhto dát galgá duinna digaštallot, dahje luohttámušolbmuin.

VIRGELOBIT
Sáhtát šaddat virgelohpái jus fitnodagas eai leat doarvái barggut. Virgelohpi galgá dieđihuvvot 14 beaivvi ovdal go dat boahtá fápmui. Bargoaddi lea geatnegas máksit bálkká dieđihanáigemeari áigge, beroškeahttá barggat go vai it. Bálkabargiin virgelobis, geat maŋŋil lihccojit barggus, lea lihccunáiggis bálkagáibádus.

BARGGUHISVUOHTA
Jus šattat bargguheapmin, de lea dus bargguhisvuođaruhtii vuoigatvuohta, jus leat diinen beaiveruhtii vuoigatvuođa. Fertet logahallat iežat bargguheapmin oažžun dihtii bargguhisvuođaoaju. Aetat sáhttá eanet dieđuid addit.

BEAIVEEADNI
Jus barggat beaiveeadnin ruovttustat, de leat sierra vearronjuolggadusat mat leat hui ávkkálaččat. Livnnetkantuvrras oaččut gihppaga mii dutnje muitala mo dát ortnet doaibmá.

OVTTADÁSSÁSAŠVUOHTA
Ovttadássásašvuođaláhka nanne ahte nissoniin ja albmáin galgá leat seamma bálká seammaárvosaš barggus. Virgáinammadeamis, virgeovddideamis, virgelobis dahje lihccumis ii galgga earuhit nissoniid ja albmáid.

LUOPMORUHTA
Dus lea luopmoruhtii gáibádus beroškeahttá man oanehis dahje guhkes áiggi leat bargan. Luopmoruhta galgá leat 12 proseantta visot das maid leat diinen, jus LO-organiserejuvvot bargosajis mas lea tariffašiehtadus. Tariffašiehtadusa haga fitnodagain lea d ábálaččat 10,2 proseantta luopmoruhta. Sihke dábálaš bálká, lasáhus ja badjeláigi galgá lohkkot luopmoruhtavuđđosis. Luopmoruhta boahtá bálkái lassin, iige leat lohpi dán bidjat bálkká oassin. Go muhtin barggus heaittát, de galgá dutnje máksot luopmoruhta nu jođánit go vejolaš.

ATEASTA
Dus lea čálalaš loahppaatestii gáibádus. Ateasta galgá muitalit maid leat bargan ja man guhká leat fitnodagas bargan. Lea dehálaš rádjat ateastta. Go maŋŋiláiggut ohcat eará barggu dahje beassat skuvlii, de lea du ateasta čálalaš duođaštussan ahte dus duođai lea leamaš bargu mas leat dihto barggu dahkan. Dávjá muitala ateasta vel mo leat barggustat čađahan. Dát sáhttet leat rávvagat mat leat hui árvosaččat maŋŋil eallimis. Muitte ahte eai boahttevaš bargoaddit eaige skuvlaeiseválddit dohkket eará go čálalaš ateasttaid.

BÁIKKÁLAŠ VUOĐĐOORGANISAŠUVNNAT
Bargosajiin gos leat LO-miellahtut fuolaha soames fágalaš barggu ja son lea organiserejuvvomiid hálli bargoaddiid ektui. Sii leat báikkálaš luohttámušolbmot, sullii 130 000. Buot LO-organiserejuvvomiin lea vuoigatvuohta válljet luohttámušolbmuideaset ja vuoigatvuohta diktit iežaset válljehit. Norggas lea fágalihkadus demokráhtalaččat ceggejuvvon, luđolaš válljejumiin juohke dásis ja juohke lađđasis. Juohkehaš gii Norggas lea fágaorganiserejuvvon, lea mielde kluppas, fágasearvvis dahje ossodagas, mii báikkálaččat fuolaha fágaorganiserejuvvomiid beroštumiid. Searvvis sáhttet leat seamma bargosaji miellahtut (ja seammás leat bargosajis klubban). Dahje das sáhttet leat seamma báikki máŋgga bargosaji miellahtut. LO:s leat sullii 2 000 fágasearvvi dahje ossodaga. Sullii 130 sajis Norggas leat LO báikkálaš organisašuvnnat. Dat leat fágaservviid ovttasbargoorgánat gielddain dahje regiovnnain ja LO veahkkeorgána báikegottis. Dat meannudit o ktasaš beroštumi áššiid fágaorganiserejuvvomiidda ja barget fidno- ja lihttogullevašvuođa rastá. Báikeorganisašuvnnaid doaimma njuolggadusaid lea LO-kongreassa dohkkehan. 

LO-GUOVDDÁŽAT
Nannen dihtii LO báikegottis, de leat ásahuvvon LO-guovddážat heivvol aš báikkiin fylkkas. LO-guovddážiid áigga lea buoret fálaldaga addit LO-miellahtuide lihttorájáid rastá. Báikkálaš fágasearvvit ja LO báikkálaš organisašuvdna lea guovddážiin ovttasbargoguoimmit. Muđui bovdejuvvojit bargiidlihkadusa sierranas organisašuvnn at ja fitnodagat lahkalas lanjaide LO-guovddážiin. fágalihtut

Norgga LO lea demokráhtalaš organisašuvdna, mii lea vuođđuvvon buot luohttámušolbmuid válljemii ja visot áššiid eanetlohkomearrádusaide. Miellahttolihtut leat visot áššiin geatnegahtton eanetlohkomearrádusaide ja govda vuođus dahkkon mearrádusaide, buoremussan fágalihkadusa oppalaš beroštumiide.

RIIKAVIIDOSAŠ FÁGALIHTUT
LO fágalihtut leat riikaviidosaš organisašuvnnat maid báikkálaš fágasearvvit dahje ossodagat leat ceggen. Juohke fágalihttu gokčá dihto fidnu, ealáhussuorggi dahje almmolaš etáhta. 21 fágalihtu gullet LO:ii. Miellahttolohku molssašuddá vuollel duháhis gitta olu badjel 200 000:ii.

Maŋimus jagiid de máŋga lihtu leat ovttastuvvon vai šaddet gievrrat ja bálvalit miellahtuid buore but. LO organisašunhuksehus čađat ovdánahtto.

KONGREASSA JUOHKE NJEALJÁT JAGI
LO bajimus váldi lea kongreassa, mii deaivvada juohke njealját jagi. Kongreassa meannuda jahkedieđáhusa, rehkedoalu ja vállje LO njunuš-luohttámušolbmuid. Kongreassa dohkkeha vel doaibmaprográmma ja vejolaš njuolggadusnuppástusaid. Kongreassa dat dihkkáda LO bajit háltti, maid galgá čuovvut kongreassaáigodagas.

Kongreassas leat 315 sáttaolbmo. 260 leat válljejuvvon LO miellahttolihtuid sáttaolmmožin. 40 leat fágalihkadusa fylkka

organisašuvnnat válljen. Maŋimus 15 leat LO čállingotti miellahtut, geaid válljejedje ovddit kongreassas. Juohke LO-lihtus lea uhcimusat okta sáttaolmmoš kongreassas. Sáttaolbmot leat lihtu miellahttologu goris. Juohke fylkkas lea vel uhcimusat okta sáttao lmmoš.

VÁLDI KONGREASSAID GASKKAS
Ovddastusgoddi lea LO alimus váldi kongreassaid gaskkas. Juohke lihttu vállje ieš gii galgá searvat ovddastusgoddái. Galle áirasa mearriduvvo lihtu miellahttologu mielde. Lihtut main leat vuollel 5 000 miellahtu lea okta áirras.


Lassin bohtet vel čállingotti fásta miellahtut, ja juohke fylkkas okta áirras. Ovddastusgoddi deaivvada uhcimusat oktii jahkái meannudit rehketdoalu ja dieđáhusa. Eará doaibman lea dohkkehit LO tariffapolitihka njuolggadusaid. .

VAHKKOSAŠ ČUOVVOLEAPMI
Čállingoddi jođiha LO doaimma, ja doallá dábálaš vahkkosaš čoahkkimiid. Das leat vihttanuppelohkái miellahtu ja logi sadjásačča. LO jođiheaddji, nubbinjođiheaddjit ja váldorehketdoalli leat fásta miellahtut ja sis lea jienastanvuoigatvuohta. Eará miellahtuid vállje kongreassa, ovddemustá lihttojođiheaddjiid gaskkas. LO Stat jođiheaddji lea áici hállan- ja evttohanvuoigatvuođain. Sadjásaččat servet čállingotti čoahkkimiin hállan- ja evttohanvuoigatvuođain. HK-fágalihkadus '73;earvá vel ovttain áirasiin, ja sus leat seamma vuoigatvuođat.

Čuođi jagi ovdáneamis ja soahtamušas

Bargiidlihkadus Norggas šattai 1800-logu maŋit oasis. Industrialalaš revolušuvdna lei ásahan ođđa servodatluohká Norggas nugo eará riikkain ge. Bargiidluohká ovdáneapmi dagahii stuorra sosiálalaš gomáhusaid. Olbmot báhtaredje geafivuođas gilážiin ja ohce buoret dili gávpogis, gos fabrihkain lei bargu ja dienas. Eatnašiidda šattai buoret áigáiboahtu go mii sis lei láigodálolažžan ja eanadoallobargin. Muhto máŋgasiidda šattai dušše vearrát ja árpmuheabbo vártnuhisvuohta. Máŋga garra soahtamuša dárbbašuvvojedje ovdalgo bargit sihkaraste vuoigatvuođaset organiseret iežaset. Vuosttas fágaservviid Norggas vuođđudedje 1870-jagiin. Dađis ihte máŋgga fidnu searvvi máŋgga guovllus riikkas, ja vuosttas riikaviidosaš fágalihtut ásahuvvojuvvo. 1800-logu loahpas lei áigi čohkket searaid searvevuhtii fidnorájáid rastá.

Norgga Riikaorganisašuvdna (LO) vuođđuduvvui cuoŋománu 1.b. 1899. Jagi maŋŋil vuođđudedje riikka bargoaddit beroštusorganisašuvnnaset, mii dál gohčoduvvo Næringslivets Hovedorganisasjon (NHO).

Stuorra lávkkit ovddasguvlui ja ođđa hástalusat
Garra ja bahča bargoriiddut vuhttojedje bargiidlihkadusa ovdáneamis ja vuoittus 1920- ja 30-jagiin. Go Norga lei duiska vuollásteamis, de ledje máŋga fágasearvelačča mielde vuostálastinbarggus ja lobihis doaimmain. Maŋŋil soađi lei bargiidlihkadusas njunuš sadji norgalaš čálgoservodaga huksemis. Eatnašiin šattai buorredilli ja oadjebasvuohta. Moatti logenearjagis šattai Norga rikkis riikan, uhcit luohkkaerohusain ja vuoiggalat juogademiin burii go eanaš eará servodagain máilmmis. Muhto ain lea olu dagakeahttá. Ođđa jahkeduháhis lea Norgga fágalihkadusas čoavddekeahtes barggut ja áibbas ođđa hástalusat ovddabealde.

22 FORBUND
1: Arbeiderbevegelsens Presseforbund (APF)

2: EL & IT Forbundet

3: Fagforbundet

4: Fellesforbundet

5: Fellesorganisasjonen (FO)

6: Forbundet for Ledelse og Teknikk (FLT)

7: Handel og Kontor i Norge (HK)

8: Industri Energi (IE)

9: Musikernes fellesorganisasjon (MFO)

10: Norges Offisersforbund (NOF)

11: Norsk Arbeidsmandsforbund (NAF)

12: Norsk Fengsels- og Friomsorgsforbund (NFF)

13: Norsk Jernbaneforbund (NJF)

14: Norsk Lokomotivmannsforbund (N.L.F.)

15: Norsk Nærings- og Nytelsesmiddelarbeiderforbund (N.N.N.)

16: Norsk Post- og Kommunikasjonsforbund

17: Norsk Sjømannsforbund (NSF)

18: Norsk Tjenestemannslag (NTL)

19: Norsk Transportarbeiderforbund (NTF)

20: Norske Idrettsutøveres Sentralorganisasjon (NISO)

21: Skolenes landsforbund (sl)